Muokattu: tammi 21, 2024
Sähköinen matkustuslupajärjestelmä (ESTA ) on järjestelmä, jonka tarkoituksena on automatisoida ja virtaviivaistaa Yhdysvaltoihin saapuvien matkustajien rajaturvallisuus- ja turvatarkastusprosessia. ESTA-järjestelmän tehtävänä on panna täytäntöön 9/11-komission vuonna 2007 antamat suositukset, jotta matalan riskin maista tuleville matkustajille voidaan myöntää pääsy Yhdysvaltoihin lievemmillä vaatimuksilla kuin korkeamman riskin maista tuleville matkustajille. Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitoksen (CBP ) riskimatkustajaksi katsotaan matkustaja, joka todennäköisesti rikkoo maahanmuuttolakeja ja/tai on turvallisuusriski. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että tämän viisumiohjelman kautta myönnetty lupa ei tarkoita sitä, että matkustajat pääsevät automaattisesti Yhdysvaltoihin, sillä CBP määrittelee maahanpääsyn.
ESTA on vain jatkoa viisumivapausohjelmalle (VWP), joka on ollut olemassa vuodesta 1986. Tärkein ero on se, että ESTA sisältää lisävaatimuksen, jonka mukaan vierailijoiden on hankittava ennakkolupa ennen Yhdysvaltoihin lähtöä. Lisäksi matkustajat voivat käyttää samoja lupia uudelleen kahden vuoden ajan niiden myöntämispäivästä. VWP-ohjelma sai alkunsa, kun kongressi loi vuonna 1986 lainsäädännön helpottamaan lyhytaikaisia liikematkoja ja matkailua Amerikassa. Tämä antoi ulkoministeriölle mahdollisuuden keskittyä muihin tehtäviin, kuten konsulaattitoimintaan, ja käsitellä korkeampia riskivaatimuksia, jotka riippuvat maahanmuuttoa ja ulkosuhteita koskevasta maailmanlaajuisesta dynamiikasta (Siskin, 2014).
Vuoteen 1991 mennessä monet Euroopan maat olivat liittyneet ohjelmaan, ja ensimmäinen Aasian maa(Brunei) liittyi ohjelmaan vuonna 1993. Ohjelman käyttöönotto helpotti vierailijoiden pääsyä Amerikkaan, koska he saivat ennakkotarkastuksen. Vaatimukset kuitenkin muuttuivat syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen, jolloin maahantulovaatimuksia tiukennettiin ja niihin sisällytettiin koneellisesti luettavat ja biometriset passit. Lentoyhtiöiden on vuodesta 2010 lähtien ollut pakko vaatia ESTA-menettelyä lähtöselvityksessä sakkojen vuoksi osana nykyisiä turvatoimia. Samana vuonna hyväksyttiin joitakin asetuksia, joissa vaadittiin joidenkin passinhaltijoiden kaksoiskansalaisuuden peruuttamista tiettyjen maiden kansalaisuuden perusteella, ja asianomaiset maat reagoivat niihin ristiriitaisesti.
Koslowskin (2016) mukaan VWP-ohjelma toimii siten, että menestyneet hakijat hyväksytään automaattisesti etukäteen useiden kysymysten perusteella. Hakijoiden tietojen lisäksi heidän maidensa on kuuluttava poikkeuslupaohjelmaan, ja heidän hyväksyntänsä perustuu erilaisiin näkökohtiin. Ensinnäkin kelpoisuusehdot täyttävillä mailla on oltava matkustushistoria kansalaistensa osalta, jotka eivät aiheuta turvallisuusongelmia Amerikalle. Esimerkiksi maat, joiden kansalaiset ovat olleet osallisina iskuissa ja muissa turvallisuusriskien muodoissa, eivät saa osallistua VWP-ohjelmaan, koska nämä henkilöt aiheuttavat kansallisia uhkia, ja Yhdysvaltojen hallituksen tehtävänä on kieltää tällaisten henkilöiden maahanpääsy.
Maiden olisi myös oltava kotimaassaan riskitasoltaan alhaisia. Tämän tarkoituksena on estää muiden kuin Yhdysvaltojen maiden kansalaisia radikalisoitumasta ja pääsemästä ESTA-järjestelmän kautta Amerikkaan harjoittamaan pahansuopaa toimintaa. Turvallisuusvaatimusten lisäksi mailla on oltava hyvät diplomaattiset suhteet, niillä on oltava taloudellista arvoa ja niiden on tarjottava strategisia etuja Yhdysvalloille. Tiukan kelpoisuusprosessin vuoksi vain 42 maat osallistuvat tällä hetkellä ESTA VWP -ohjelmaan. Myös kaksoiskansalaiset voivat olla mukana nykyisten tai aiempien kansalaisuuksiensa perusteella. Esimerkiksi Irakin, Iranin, Syyrian ja Sudanin kaksoiskansalaisten ESTA-luvat peruttiin tammikuussa 2016 sisäisen turvallisuuden ministeriön määräyksestä. He voivat kuitenkin edelleen matkustaa Yhdysvaltoihin VWP-ohjelman nojalla, jos he paljastavat yksityiskohtia muista kansalaisuuksistaan.
Huolimatta tiukoista vaatimuksista ja Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitoksen vapaudesta määrittää hyväksyttävyys, hakijoilla on useita oikeuksia, jotka heille on taattava, kunnes hakemusprosessi on saatu päätökseen. Olivatpa hakijat menestyksekkäitä tai eivät, heillä on oikeus oikeudenmukaiseen käsittelyyn ilman syrjiviä taipumuksia, jotka perustuvat alkuperämaahan, väestörakenteeseen ja muihin yksilöllisiin ominaisuuksiin. Reillyn & Tekleselassien (2017) mukaan hallituksen olisi myös ilmoitettava hyväksymisprosessin etenemisestä hyvissä ajoin ilman, että se salaa mitään asiaankuuluvaa tietoa. Itse asiassa se on perustelu sille, että on olemassa seurantaverkkosivu, jossa hakijat voivat seurata hakemusprosessia, kunnes lopullinen päätös maahanpääsystä on tehty.
Hakijoilla, jotka ovat iän, alkuperämaan ja asiakirjojen perusteella hyväksyttäviä, on myös oikeus saada tietoa siitä, miksi heidän hakemuksensa hylättiin. Heillä on oikeus saada tarkat perustelut hylkäämiselle joko hakemuksen syyn, aikomusten tai hallituksen näkökantojen perusteella, jotta he voivat toteuttaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Toisin sanoen jokaisella hakijalla on tietyt perusoikeudet, jotka hallituksen on taattava, muuten se rikkoo viisumiohjelman luomista ohjaavia kansainvälisiä ratifiointeja ja myöhempiä suhteita asianomaisten maiden kanssa.
ESTA ei ole viisumi, koska se ei täytä kaikkia viisumia koskevia oikeudellisia vaatimuksia. Matkustajat, joilla on voimassa oleva viisumi, voivat matkustaa Yhdysvaltoihin matkan tarkoituksen perusteella, eivätkä he tarvitse ESTA-lupaa. Ero on siinä, että ESTAn mukainen matkustuslupa ei ole viisumi, joten oikeudelliset vaatimukset ovat vähäisemmät, eivätkä voimassa olevan viisumin omaavat henkilöt ole velvollisia hakemaan ESTAn mukaista lupaa. Nämä erot ovat saaneet lentoyhtiöt allekirjoittamaan viisumivapausohjelman, koska muuten niitä sakotetaan sääntöjen noudattamatta jättämisestä.
Tällaiset vaatimukset ovat olemassa niiden perusrakenteiden vuoksi, jotka johtivat ESTA:n käyttöönottoon. Yhdysvaltain tulli- ja rajavartiolaitoksen vuonna 2017 antamien tietojen mukaan viisumivapausohjelma on voimassa vain enintään 90 päivän oleskelun ajan Amerikassa ja sen naapurimaissa. Tätä vastaanottoaikaa ei voi pidentää, koska viisumi on vain lupa lyhyeen vierailuun joko liike- tai huvitarkoituksessa tai muusta perustellusta syystä, joka on annettu. Viisumihakemus on siis tarpeen, jos matkustaja haluaa jatkaa oleskelua aiheuttamatta ongelmia eri osavaltioiden maahanmuuttoviranomaisten kanssa.
Syyskuusta 2010 alkaen edistämislaissa otettiin käyttöön maksu kaikilta hakijoilta, vaikka jotkin jäsenvaltiot valittivat, että se oli huonosti tarkoitettu ja saattoi aiheuttaa kielteisiä seurauksia ihmisten liikkumiselle. Siitä huolimatta 14 dollarin suuruinen alkuperäinen maksu on jaettu kahteen osaan, jotka on luokiteltu lupamaksuksi (10 dollaria) ja käsittelymaksuksi (4 dollaria). Käsittelymaksun osalta hakijoiden on tarkoitus maksaa maksu hakemusten käsittelystä sen jälkeen, kun hakemus on jätetty. Toisaalta lupamaksu vaaditaan, kun hakemus menee läpi ohjelman vaatimusten mukaisesti. Jos hakijalle ei myönnetä lupaa, käsittelymaksuna peritään vähimmäismaksu.
Vuonna 2022 ESTA-maksua korotettiin 21 dollariin, jolloin käsittelymaksu pysyy samana (4 dollaria) toiminta- tai käsittelymaksu.
Uusi parannettu ESTA-sovellus esiteltiin vuonna 2014, ja vuonna 2016 otettiin käyttöön lisärajoituksia, joilla rajoitettiin matkustajia, joita pidetään korkean riskin matkustajina, koska he ovat aiemmin matkustaneet Iraniin, Irakiin, Libyaan, Pohjois-Koreaan, Somaliaan, Sudaniin, Syyriaan tai Jemeniin.
Vuonna 2019 hakijoilta vaadittiin työpaikkatietoja, ja heitä pyydetään toimittamaan tietoja sosiaalisesta mediasta, vaikka jälkimmäinen on vapaaehtoista. Kaikkien ESTA-hakijoiden on siis oltava tietoisia uusista vaatimuksista. Lisääntyneen turvallisuuden vuoksi ESTA-lomakkeessa on lisäkysymyksiä muista nimistä, kansalaisuuksista, yhteystiedoista, työpaikoista jne. Toinen merkittävä uudistus on se, että ESTA-järjestelmän avulla voidaan maksaa sähköisesti enintään 50 hakemusta yhdessä maksutapahtumassa. Lisäksi on mahdollista päivittää kaikki tiedot passin numeroa ja sen myöntänyttä maata lukuun ottamatta.
Vuosina 2019 ja 2021 VWP-ohjelmaan lisätään Puola ja Kroatia.
Vuonna 2022 lisättiin parannuksia hakemustietojen tarkistamiseen. Pakollinen passikuvan lataaminen tehtiin vaatimukseksi jokaisessa ESTA-hakemuksessa. CBP julkaisi myös mobiilisovelluksen CBP One™, jonka tarkoituksena on olla ESTA-hakijoiden mobiiliratkaisu. Vuonna 2022 Kuuba lisättiin myös State-Sponsored Terrorism (SST) -luetteloon, ja maassa vierailleet matkustajat voivat joutua odottamaan lisätarkastuksia tai rajoituksia VWP-ohjelman käytölle.
Vuonna 2023 Israel hyväksyttiin VWP-ohjelmaan 41. maana.
On odotettavissa, että joskus vuonna 2024 tai 2025 joko Romania tai Bulgaria tai molemmat lisätään seuraavaksi VWP-ohjelmaan.
Maa | Vuosi VWP-ohjelmaan liittyminen |
, Yhdistynyt kuningaskunta Japani | 1988 |
, Ranska, Italia, Alankomaat, Ruotsi, Sveitsi). Länsi-Saksa (myöhemmin Saksa vuonna 1990 | 1989 |
, Andorra, Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Islanti, Liechtenstein, Luxemburg, Monaco, Uusi-Seelanti, Norja, San Marino. Espanja | 1991 |
Brunei | 1993 |
Irlanti | 1995 |
Australia | 1996 |
Slovenia | 1997 |
Portugali, Singapore | 1999 |
, Tšekki, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Slovakia. Etelä-Korea | 2008 |
Kreikka | 2010 |
Taiwan | 2012 |
Chile | 2014 |
Puola | 2019 |
Kroatia | 2021 |
Israel | 2023 |
Viimeaikaisista muutoksista ja hakemuslomakkeen lisäturvatoimista huolimatta VWP-ohjelma on joustava, nopea ja tehokas tapa sallia ihmisten liikkuminen Amerikassa automatisoidun ennakkohyväksyntäprosessin avulla, vaikka siihen liittyykin oikeudellisia rajoituksia viisuminhaltijoihin verrattuna.